Greenpeace palkkasi viime vuonna puolalaisen journalistin haastattelemaan Olkiluodon entisiä puolalaisia työntekijöitä. Tarinat olivat hurjia: työntekijöiden systemaattista huijausta, veronkiertoa ja laatuongelmien tahallista peittelyä. Helsingin Sanomat julkaisi 31.1.2010 toimittaja Tommi Niemisen artikkelin “Rakentajat kertovat Olkiluodon ongelmista” verkossa ja sunnuntaisivuillaan.

Ote Helsingin Sanomien artikkelista:

Olkiluodon työmaa on kirjava kuin Moskovan suuri sirkus. Työläisiä on ollut yli 4 000, lähes 60 eri maasta, ja he ovat pääosin ulkomaalaisten vuokratyöfirmojen välittämiä. Puolalaisia on ollut peräti 1 200.

Kielimuurit ovat olleet korkeat. Puolalaiset haukkuvat erityisesti ranskalaisen Bouguyes-yhtiön portugalilaisia esimiehiä. Puolalaiset pitävät heitä ammatillisesti kelvottomina, jopa kirjoitustaidottomina.

"Siellä oli yksi keskiportaan esimies, joka ei osannut kirjoittaa", sanoo yksi puolalaisista. "Asia selvisi minulle, kun yhdeltä työmieheltä oli varastettu työhaalarit. Normaalisti esimies kirjoittaa lapun, jossa työmies saa varastolta uudet haalarit, mutta tämä ei osannut kirjoittaa sitä. Seurasin, kun hän alkoi kirjoittaa sitä kuin ekaluokkalainen. Hän tutki sarakkeita ja asetteli niihin kirjaimia huolellisesti."

Puolalaisen mukaan esimies katosi konttorista saamatta lomaketta aikaiseksi.

Puolalaisilla on selityskin sille, miksi Olkiluodossa on surkeaa työvoimaa.

Eivät Itä- ja Etelä-Euroopan pätevimmät esimiehet ja rakentajat tule Suomeen vierastyöläisiksi. Tänne saapuu se rakennustyömaiden vilttiketju, joka ei löydä työtä lähempää kotiaan.

"He portugalilaiset puhuivat vain äidinkieltään ja osasivat työstä vain perusasiat", sanoi yksi puolalaisista. "Se on liian iso työmaa ja liian iso sotku."