''Ohessa Ari Lampisen esittämä yhteenveto luvusta 2 uudesta teksesta "Matti Kojo ja Tapio Litmanen (toim.) "The Renewal of Nuclear Power in Finland", Palgrave Macmillan, 2009, Lampinen puhui kirjan julkistustilaisuudessa Helsingin yliopistolla 15.9.2009 ''

Ari Lampinen: ''"An Analysis of the Justification Arguments in the Application for the New Nuclear Reactor in Finland"''

Luvussa 2 analysoidaan niitä perusteita, joiden nojalla hallitus ja eduskunta antoivat luvan Suomen 5. ydinreaktorin OL3 rakentamiseen. Periaatepäätöshakemuksessa hakijan Teollisuuden Voiman mukaan ydinvoiman lisärakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, koska se on edullisin sähköntuotantomuoto, se on ympäristövaikutuksiltaan erityisen hyvä sähköntuotantomuoto, se edistää energian huoltovarmuutta ja sen rakentamisen työvoimasta yli puolet on suomalaisia.

On osoittautunut, että osa hakijan antamista perusteluista hallitukselle ja eduskunnalle on oikein, mutta osa on selvästi virheellisiä, esimerkkeinä reaktorin kustannusarvio, reaktorin rakentamisaika ja kotimaisen työvoiman osuus. Reaktori maksaa todellisesti yli 2-kertaisesti verrattuna ylimpään arvioon, jonka hakija hallitukselle ja eduskunnalle antoi ja työvoimasta yli puolet on ulkomaista. Reaktorin todellinen rakentamisaika puolestaan on vähintään 70 % suurempi kuin hallitukselle ja eduskunnalle annettu arvio. Se tarkoittaa, että laitos ei ehdi auttamaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteiden toteuttamisessa Kioton protokollan ensimmäisellä sopimuskaudella 2008-2012. Lisäksi kyseenalaisia perusteita löytyy runsaasti ympäristövaikutusten, huoltovarmuuden ja kustannusten arvioista liittyen esimerkiksi kotimaisten energialähteiden vaikutusten aliarviointiin. Ydinenergialainsäädännössä ei ole sanktioitu virheellisten tai kyseenalaisten tietojen antamista periaatepäätöshakemuksessa, joten vastuu niistä kuuluu hakijan sijaan hallitukselle ja eduskunnalle.

Sekä hallitus että eduskunta järjestivät laajan lausunto- ja kuulemiskierroksen periaatepäätöshakemuksesta. Nyt virheelliseksi ja kyseenalaisiksi osoittautuneet perusteet olivat kritiikin kohteena lukuisissa asiantuntijalausunnoissa, mutta niihin ei reagoitu lukuun ottamatta Säteilyturvakeskuksen (STUK) lausunnoissa mainittuja asioita. Reagoimattomuus johtui Kauppa- ja Teollisuusministeriön (KTM) hallitsevasta roolista hakuprosessissa. KTM toimi sekä lupaviranomaisena, pääasiantuntijana että epäsuorasti hakijana ja pystyi kontrolloimaan prosessia haluamallaan tavalla lukuun ottamatta ydinenergialain STUKille antamaa valtaa, joka KTM:n oli pakko ottaa huomioon.

Hallitus on saanut uudet periaatepäätöshakemukset kolmelta ydinvoimayritykseltä koskien 3-4 uuden reaktorin rakentamista. On luonnollisesti erittäin oleellista hallituksen ja eduskunnan päätöksenteon kannalta, että periaatepäätöshakemuksessa esitetyt argumentit uusien reaktoreiden eduista kansantaloudelle perustuvat tosiasioihin ja mahdollisten epäilyjen tapauksessa toteutetaan tarpeellisia lisäselvityksiä. Siksi ensi vuonna tapahtuvassa uusien periaatepäätöshakemusten käsittelyssä on paljon oppimista OL3-reaktorin hakemuksen käsittelyssä tapahtuneista virheistä. Muussa tapauksessa ei voida tehdä yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ratkaisua.